Miksi yli puolivuotias lapsi heräilee yöllä?

Jos yli puolivuotias lapsi heräilee yöllä häiritsevästi, taustalla on usein lapsen nukahtamiseen ja päivärytmiin liittyviä syitä, joihin vanhempien on mahdollista vaikuttaa.

Yleensä kolmea tai useampaa herätystä yön aikana pidetään ongelmallisena, kun lapsi on 6 kk tai vanhempi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen perhe määrittää itse, millainen yö on heille toimiva tai liian raskas. Joku äiti ei edes herää kunnolla, kun vauva käy ruokailemassa rinnalla esimerkiksi perhepedissä. Toinen taas jää valvomaan pitkäksi aikaa, vaikka heräilyjä sinänsä olisi määrällisesti vähän.

Lue tästä yleisimpiä syitä siihen, miksi vauvan tai taaperon yöt ovat rikkonaisia ja mitä asialle voi tehdä, jos tuntuu siltä, että teidän perhe kaipaisi parempia unia.

Päivärytmiin liittyvät syyt

Nukkumaan menoaika on väärä

Elimistön sisäinen kello toimii sirkadiaanisen rytmin mukaan. Kaikille tulee vuorokaudessa hetkiä, jolloin vireystaso laskee. Tällöin alamme olla väsyneitä, mutta emme ole vielä yliväsyneitä, ja silloin on helppo nukahtaa. Aikainen nukkumaanmenoaika tukee yleensä elimistön luontaista vuorokausirytmiä.

Kun lasta väsyttää, mutta ympäristö ei mahdollista nukahtamista, keho alkaa tuottaa kortisoli-stressihormonia. Se on mieto adrenaliini, joka saa lapset ylikierroksille tai ylivirittyneeseen tilaan. Jotkut kutsuvat tätä tilaa sangen kuvaavasti myös ”iltavilliksi”.

Tällöin nukahtaminen saattaa kestää kauemmin, ja lapset saattavat herätä yöllä enemmän ja aamulla aikaisemmin, joka puolestaan lisää yliväsymystä ja kortisolin eritystä. Yliväsymyksestä muodostuu helposti negatiivinen kierre. Jos lapsi on jo iltapuurolla väsyneen oloinen ja hieroo silmiään unisena, iltatoimia kannattaa aikaistaa.

Lapsi nukahtaa yleensä helpommin, kun hän ei ole yliväsynyt ja ylivirittynyt, mutta toki unipainetta pitää jo olla.

Yli puolivuotiailla vauvoilla ja taaperoilla yöunen pituus on keskimäärin 11 tuntia.

Jos siis toisaalta lapsi käy yöunille kovin aikaisin, voi aamuherätyskin olla varhain. Jos perhe ei toivo hyvin aikaista vuorokausirytmiä, kannattaa hivuttaa yöunille menoa vähän myöhemmäksi. Olennaista kuitenkin on, että lapsi ei ole liian väsynyt nukkumaan mennessään. Väkisin hereillä pitäminen ei paranna lapsen unta. Ratkaisuna voi toimia toisten tai kolmansien päiväunien siirtäminen hieman myöhemmäksi, jolloin päivän viimeinen valvomispätkä saadaan lapselle paremmin sopivan mittaiseksi. 

Liian vähän päiväunta (tai joskus harvoin liikaa)

Liian lyhyet tai kokonaan väliin jääneet päiväunet aiheuttavat yöheräilyä puhumattakaan yliväsyneestä lapsesta.

Aamupäiväunet ovat tärkeät, mutta iltapäiväunet ovat erityisen tärkeät yöunien kannalta. Iltapäiväunien pitäisi olla yleensä vähintään yhtä pitkät kuin aamupäiväunien, ja noin yhdeksästä kuukaudesta eteenpäin iltapäiväunet ovat yleensä pidemmät kuin aamupäiväunet. Joskus vauva nukkuu liian pitkät unet aamupäivällä, jolloin iltapäiväunet saattavat jäädä liian lyhyiksi.

Suurin osa vauvoista on pudottanut pois myöhäisiltapäivän lyhyet kolmannet päiväunet yhdeksään kuukauteen mennessä.

Yksiin päiväuniin siirtyminen tapahtuu usein 15 - 18 kk iässä, ja sitä on turha kiirehtiä.

Toisinaan lapsi nukkuu liian suuren osan unentarpeestaan päiväaikaan. Jos lapsi nukkuu päiväunet vaunuissa, uni saattaa maistua turhankin hyvin varsinkin talviaikaan kylmässä säässä vaunuihin topattuna.

Yli puolivuotiaalle riittää yleensä kerrallaan korkeintaan kahden tunnin unipätkät päivällä ja vain yhdet päiväunet nukkuvalle taaperolle 2,5 tuntia unta. Jotta vuorokauden pisin unipätkä saadaan siirrettyä yöaikaan, kannattaa tarvittaessa rohkeasti herätellä lasta päiväunilta.

Talviaikaan vuorokausirytmin ylläpitoa auttaa altistaminen luonnonvalolle esimerkiksi ulkoilemalla lapsen kanssa vaunun kuomu auki.

Unitapoihin liittyvät syyt

Lapsi autetaan illalla uneen

Yksi yleisimpiä syitä siihen, miksi lapsi nukkuu huonosti, on se, että vanhempi auttaa lapsen uneen. Jos lapsen syöttää, silittelee tai keinuttaa uneen, yöllä herätessään lapsi ei osaa välttämättä jatkaa unia itsenäisesti, vaan tarvitsee vanhempaa avustamaan nukahtamisessa.
Hyvän yöunen perusta on se, että lapsi osaa nukahtaa illalla itse. 

Joskus vanhemmat kertovat, että iltanukahtamisen kanssa ei ole ongelma, vaan lapsi nukahtaa heti, kun hänet laittaa sänkyyn. Lapsen tulisi kuitenkin mennä sänkyyn hereillä. Nukahtamisen tulisi kestää noin 10-20 minuuttia. Jos lapsi nukahtaa heti tai lähes saman tien, kun hänet laitetaan sänkyyn, oli hän joko liian uninen valmiiksi tai yliväsynyt, eikä hän nukahtanut itse.

Itsenäinen iltanukahtaminen on ensimmäinen ja tärkein askel kohti hyviä yöunia.

Jos lapsi syötetään juuri ennen sänkyyn laittoa, on vaarana, että hän on maidosta liian raukea tai muuten yhdistää syömisen vahvasti nukahtamiseen. Onkin parempi, että iltasyötön jälkeen vielä luetaan iltasatu sylikkäin ja sitten laitetaan lapsi hereillä sänkyyn.

Iltanukahtamista ilman vanhempien avustusta voi harjoitella pienin askelin. Harjoittelu kuitenkin kannattaa, sillä usein yöt rauhoittuvat ainakin jonkin verran, kun lapsi oppii nukahtamaan itse illalla.

Heräilyyn reagoidaan vaihtelevalla tavalla

Lapsen hyvän yöunen kannalta on tärkeää, että vanhemmat reagoivat yöheräämisiin joka kerta samalla tavalla. Jos lapsi nukutetaan vaihtelin tavoin ja yöheräilyyn reagoidaan eri kertoina eri tavoin, saattaa tuloksena olla ylimääräistä itkua ja heräilyä.

Tyypillisiä esimerkkejä epäjohdonmukaisesta toiminnasta ovat muun muassa:

1)   Kun lapsi herää yöllä, äiti välillä syöttää ja välillä isä kanniskelee tai tassuttelee lapsen uneen. Monesti lapsi saattaa itkeä jossain vaiheessa yötä turhautuneesti, koska ei tiedä, milloin saa maitoa ja milloin ei saa. Vanhemmat puolestaan saattavat olla liian väsyneitä eivätkä jaksa enää itkua, joten lopulta he päätyvät ottamaan lapsen viereensä syömään ja nukkumaan ja sama tilanne toistuu yö toisensa perään.

2)    Vanhemmat ottavat lapsen omaan sänkyynsä, mutta vasta esimerkiksi kello viiden jälkeen aamuyöstä. Tämä voi lisätä heräilyä, sillä lapsi ei ymmärrä, miksi jokin on sallitua kello viisi, mutta ei aiemmin yöllä.

3)    Toisinaan taas yösyötöt pyritään saamaan tiettyihin kellonaikoihin. Jos tällä tyylillä muut heräämiset poistuvat, niin ongelmaa ei ole. Mutta usein käy niin, että lapsi jatkaa muuta heräilyään, koska välillä herätessään saa maitoa. Eli esimerkiksi se, että vain klo 04 jälkeen saa maitoa ei yleensä toimi, sillä lapsi heräilee pitkin yötä testaamaan, milloin tulee se kerta, kun hän saakin maitoa. Välillä hän ehkä rauhoittuu helpostikin, mutta yhtä kaikki heräilyt eivät helpota, koska aamuyön reagointi heräämisiin poikkeaa muun yön heräämisistä.

Lapsen unen kannalta vanhempien on tärkeää reagoida jokaisella heräämisellä samankaltaisesti, jotta unet parantuisivat.

Muita syitä huonoihin öihin

Lapsella on jokin uneen vaikuttava sairaus kuten astma, allergia, refluksi tai uniapnea

Lapsen unta voi häiritä myös jokin fyysinen vaiva, esimerkiksi allergia, refluksi, astma tai uniapnea. Usein näissä tilanteissa vanhemmilla on jo käsitys siitä, että fyysinen vaiva on lapsen rikkonaisen unen taustalla. Jos fyysistä syytä ei ole selvitetty, mutta lapsen yöuni on todella rikkonaista, voi olla paikallaan selvittää mahdolliset fyysiset syyt.

Nukkumistapojen muokkaaminen voi kuitenkin helpottaa myös allergiaoireilua ja refluksioireilua, sillä yösyöttöjen vähentyminen voi tuoda helpotusta oireisiin, kun suolisto saa lepoa. Tästä kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Joskus uniongelmat voivat olla yhdistelmä aitoa fysiologista syytä ja opittuja nukahtamistapoja, jolloin uniongelmat voivat jatkua, vaikka varsinainen syy poistuisikin. Tämä on sangen yleistä esimerkiksi pieninä vauvoina refluksista kärsineillä lapsilla.

Entä nälkä ja yöheräilyt?

Kiinteiden varhainen aloitus ei tutkimusten mukaan paranna yöunia. Osalla se voi jopa huonontaa yöunia, jos lapselle tulee vatsavaivoja. Toki se, että lapsi syö jo kiinteitä ruokia, voi antaa vanhemmille enemmän itseluottamusta muuttaa toimintatapoja.

Harva vauva herää jatkuvasti nälkäänsä. Usein 1-2 herätystä voivat olla nälästä johtuvia. Toisaalta on myös vauvoja, joiden ruokarytmi on kääntynyt liian yöpainotteiseksi: päivällä on paljon kiinnostavaa puuhaa ja nähtävää ja yöllä sitten tankataan maitoa päivänkin edestä.

Joskus tilanne helpottaa syöttämällä vauvaa päivällä rauhallisessa paikassa, mutta välillä yösyömistä pitää ensin hiukan rajata, jotta päivään alkaa kohdistua enemmän ruokahalua. Olisi hyvä, että vuorokauden pisin paasto olisi yöaikaan ja vauvaa voi ohjata tähän suuntaan. Yösyötöt voi halutessaan lopettaa asteittain, jotta sekä vauvalla että mahdollisesti imettävällä äidillä on aikaa sopeutua siihen, että yöllä syödään vähemmän tai ei ollenkaan.

Vauvan ja taaperon unta voi parantaa!

Riittävä yöuni vaikuttaa merkittävästi koko perheen hyvinvointiin ja erityisesti äidin jaksamiseen.

Usein vanhemmat jännittävät unitapojen muttamista, mutta lopulta miettivät,
miksi eivät tehneet asialle jotain jo silloin, kun vauva täytti puoli vuotta.
Vanhempien rauhallinen toiminta on tärkeintä uusien (uni)tapojen opettelussa. Unijunan verkkovalmennuksista saat konkreettiset ohjeet, joiden perusteella on helppo toimia.

Liisa Niskakangas